

Makea, mieto tai tulinen… Paprika on yksi keittiön monipuolisimmista raaka-aineista. Sen eri värit, aromit ja käyttötavat tekevät siitä arjen ja juhlan suosikin. Olipa kyseessä tuore paprika salaateissa, kypsennetty paprika ruoissa tai kuivattu maustepaprika, se tuo makua, väriä ja terveyshyötyjä jokaiseen ateriaan.
Paprika on vihanneshedelmä, joka erottuu sekä maullaan että monipuolisuudellaan. Väriltään ja aromiltaan vaihteleva paprika kuuluu ruokapöydän perusraaka-aineisiin.
Paprika kuuluu laajaan Capsicum annuum -lajiin ja on osa koisokasvien perhettä. Vaikka sitä usein kutsutaan vihannekseksi, se on biologisesti hedelmä, koska se kehittyy kukasta ja sisältää siemeniä. Paprika voi olla muodoltaan kulmikas tai suippo ja väriltään vihreä, punainen, keltainen, oranssi, valkoinen tai jopa tummanvioletti.
Paprikan kasvattaminen onnistuu kotipuutarhassa, kunhan oikeat olosuhteet täyttyvät.
Kylvöaika: Tammikuu–maaliskuu, jotta satoa saadaan jo kesällä.
Herkkyys kylmälle: Paprika ei siedä hallaa ja tarvitsee lämpimän kasvupaikan.
Kasvatuspaikka: Sopii kasvihuoneeseen tai lämpimälle terassille ruukuissa.
Lajikkeet: Makeat vihannespaprikat, suippopaprikat ja tuliset maustepaprikat.
Satokausi: Huhti–lokakuu, mutta kasvihuoneviljelyn ansiosta paprikaa on saatavilla myös talvella.
Paprikan tulisuudesta vastaa yhdiste nimeltä kapsaisiini. Se keskittyy siementen ympärille ja sisäpinnan vaaleisiin suoniin.
Mieto: Unkarilainen makea paprika, kirsikkapaprika.
Keskitaso: Jalapeno, Pepperoni, hollantilainen chili.
Tulinen: Cayenne, piri piri, serrano, tabasco ja habanero.
Tulisia paprikoita käsitellessä suositellaan suojakäsineitä. Jos kapsaisiini tarttuu käsiin, sen voi poistaa ensin ruokaöljyllä ja sitten astianpesuaineella.
Paprika on täynnä vitamiineja ja kivennäisaineita. Ravintoarvot on määritetty THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) toimesta erilaisin tutkimusmenetelmin. Näin taataan tietojen luotettavuus ja tarkkuus.